![]() |
| Kuva täältä. |
HDCam tallentaa isolle kasetille, mutta siihen on mahdollista nykyään saada erillinen tallennin, jolla saa tallennettua myös digitaalista materiaalia, jolloin ei tarvitse siirtää nauhalta materiaalia koneelle. Kuvasimme EloTV-mainoksemme HDCamillä ja tällä tallentimella, mutta tallensimme sekä nauhalle että digitaalisesti ja hyvä niin, koska mikäli oikein ymmärsin niin jostain syystä tallenin ei tallentanutkaan viimeistä kuvaa. Onneksi tallensimme myös nauhalle, jolloin mitään suurta ongelmaa ei ilmentynyt.
HDCamin hienouksia on se, että sen saa muokattua juuri sellaiseksi kuin itse haluaa. Siihen voi vaihtaa linssejä, looppeja. Siihen saa matteboxin, johon voi laittaa erilaisia filttereitä ja lisäksi mm. folofocuksen, jolla tarkentaminen on helpompaa.
Kamera tallentaa Full HD progressiivista, mutta sillä saa tarpeen vaatiessa myös interlaceä aikaan. Aikanaan HDCam oli standardi formaatti, mutta nykyään sen koetaan olevan jo menneen talven lumia, koska se tallentaa pääsääntöisesti kasetille. Mikäli oikein ymmärsin niin muuten kyseinen kamera ei ole jäänyt ainakaan kovinkaan paljon huonommaksi vaihtoehdoksi.
HDCam-luennolla opittiin periaatteessa paljon kaikista kameran asetuksista ja luento oli todella hyödyllinen ja koin oppineeni silloin paljon. Luennolla opin mm. myös joitain itselleni vielä tuolloin tuntemattomia termejä kuten flaret, bokehi ja mitä eroa on amorfisella linssillä ja normaalilla linssillä.
Kuvaamme ensi syksynä kuvattavan Kaipuu-elokuvan HDCamilla, mutta silloin olen ohjaaja enkä kuvaaja, mutta uskon että opin lisää myös HDCamin saloista projektin merkeissä.
![]() |
| Kuva täältä. |
Tästä kamerasta mulla ei oikein rehellisesti sanottuna ole kovinkaan kummoista kuvaa. Ei ainakaan kovin imartelevaa sellaista. Miellän P2:n äärimmäisen hyväksi harjoituskameraksi, jolla on helppo pistää opinnot käyntiin ykkösvuonna mutta siihen se sitten jääkin. Se on yksinkertainen ja sillä saa perusteet helposti haltuun, mutta nyt kun on tutustuttu esim. HDCamiin niin tämänhetkisen mielikuvani mukaan en koskisi P2:een kovinkaan helpolla. Jos tästä kamerasta on oikeasti elokuvakäyttöön (mitä siis epäilen tämänhetkisen mielikuvani takia), niin haluaisin ehkä enemmän tarkennusta siihen miksi ja muutenkin olisi ehkä kivempi saada selkeämpi kuva tästä kamerasta.
No, jos jotain formaateista täytyy sanoa niin kamera tallentaa käsittääkseni sekä HD:tä että SD:tä. Ja P2 näyttää kivalta ja oli LotR-mainoksen tiimoilta suunnitelmissa että käytetään sitä "rekvikamerana" avauskuvassa, mutta se jäi kun saatiin filmikamera sitä kuvaa varten.
P2:lla olen kuvannut ykkösvuoden näyttötyöni, Kultamarjan.
![]() |
| Kuva täältä. |
Canonin EOS 7D on käsittääkseni elokuvaustarkoituksessa käytetyin digijärkkäri. Sillä pystyy kuvaamaan elokuvamaista jälkeä ja sen etuja on se, että sillä pystyy säätämään valotusta, valkotasapainoa ja monia muita asetuksia ihan käsin. Lisäksi 7D:hen käyvät kaikki EF-objektiivit, joten polttovälejä voi säädellä käytännössä laidasta laitaan.
7D:ssä on myös 18 megapikselin CMOS-kenno, jonka ansiosta kamera pystyy tallentamaan enemmän yksityiskohtia.
Filkkaharjoituksissa Kintulammella ja hotellilla toimin ensimmäisessä harjoituksessa 7D-assarina ja Kintulammen Sauna-kuvassa pääkuvaajana. Asiakasprojekti-kurssin Quick&Greenissä assaroin 7D:tä Tatun ollessa kuvaajana. Kyseinen projekti oli äärimmäisen hektinen, kuten arvata saattaa, mutta siinä opin yllättävän paljon objektiiveista. Tai lähinnä teoriassa opitut asiat menivät läpi myös käytännössä. Mutta itse omistan Canonin 550D:n, jonka hankin tuossa vuoden alussa ja sen avulla olen nyt opetellut kuvaamisen saloja itsenäisesti.
![]() |
| Kuva täältä. |
Filmikamerakurssi oli mielestäni ehdottomasti kevään kohokohta (jos nyt ei mainosten kuvauksia oteta lukuun) ja koin oppineeni aivan älyttömästi filmikameralla kuvaamisesta. On totta kun sanotaan sen opettavan ihmiselle paljon enemmän kuin digitaaliset kamerat.
Filmikameran kanssa toimiminen itseasiassa pelotti alkuun hieman, mutta voi sitä voiton tunnetta kun onnistui ensimmäisen kerran laittamaan filmirullan paikoilleen ihan oikeaoppisesti pussissa! Se oli hieno hetki se. Myös filmikelan paikoilleen laittaminen filmiharjoituksissa Kintulammella toi tajutonta itsevarmuutta kameratyöskentelystä. Saatoin menettää sydämeni filmikameralle, kuten kaiketi moni muukin meidän ryhmässä.
Filmiharjoituksissa olin takkaharjoituksessa filmikameran assari, jolloin kamera tuli kaikista parhaiten tutuksi. Harjoituksessa oli kuitenkin helppo lähteä assaroimaan, koska perusteet oli opetettu niin hyvin koululla. Oli kuitenkin tärkeää päästä tekemään itse ja koen olevani nyt paljon varmempi filmikameran kanssa kuin esim. P2:n tai minkään digijärkkärin kanssa.
Kaikenkaikkiaan koin saavani kevään aikana hyvät perusteet erilaisten kameroiden kanssa toimimiselle. Olen ehkä edelleen hieman epävarma niiden kanssa, mutta uskon että vain tekemällä ja työskentelemällä kameroiden parissa, oppii oikeasti tekemään. Mutta perusteet on kasassa ja ymmärrän kameroiden eroja, hyviä ja huonoja puolia.




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti